20 vuotta kokemusta tuotantoteollisuudesta

Prosessien tehostamista kolmessa sukupolvessa

Talikoista maatalouskoneisiin

Savu nousee ja kalke käy kyläsepän pajassa Ruovedellä kun isoisäni siellä tiedonjanoisena pikkupoikana vääntää metallia kaikenlaisiksi tarvekaluiksi ja korjaa muiden tekemiä laitteita paremmiksi.

Ajat olivat sotien jälkeen karut, työtä paljon ja resursseja niukasti. Heinänteko vaati paljon työvoimaa ja pitkiä päiviä. Asioita samalla lailla tekemällä päästiin samoihin lopputuloksiin tuolloinkin - heinä siirtyi raskaalla työllä eteenpäin.

Muutama vuosikymmen eteenpäin heinänkäsittelyn työläimpiä vaiheita ratkaistaan isoisäni johdolla Ylöjärven tehtaan suunnitteluosastolla ja innovatiiviset traktorivetoiset koneet valmistuvat omasta konepajasta seinän takana.

Lautasniittokone leikkaa heinät poikki ylivoimaisella nopeudella, Talikkotalkooporukka on korvaantunut traktorivetoisilla heinäpöyhimillä ja paalaimilla, AIV-niittosilppuri lyhentää koko heinänkäsittelyprosessin pystyheinästä säilöntävalmiiksi rehuksi muutamaan sekuntiin.

Manuaalisesta laskennasta ensimmäisiin ohjelmistoihin

Tuon ajan maatalouskoneet olivat pitkälti mekaanis-hydraulisia laitteistoja, joista elektroniikka ja tietokoneet loistivat poissaolollaan. Kyseistä yritystä läheltä seuranneena isäni kiinnostui suuresti ohjelmoinnista jo 70-luvulla metallurgian opintojen ohella.

Tuona aikana varsinkin työvoimavaltaisissa yrityksissä työaikojen seuranta, tuotekustannuslaskenta ja monet muut toimistotyöt tehtiin melko manuaalisesti ja työläästi. Tarvittiin toimistoprosessien kehittämistä. Kyseiseen maatalouskonetehtaaseen hankittiin 80-luvun alussa tietokone ja laskentaohjelmisto. Jonkinlainen Excelin esiaste, jota räätälöimällä saatiin edellä mainittuja rutiinitoimintoja vietyä harppauksilla eteenpäin.

Ohjelmistolla tuotettiin selkeitä raportteja ja aineistoja isosta määrästä lähtödataa sofistikoituneiden yrityskohtaisten laskentakaavojen avulla. Paitsi että rutiinityöt tehostuivat, niin saatiin aikaisempaa enemmän ja parempaa dataa päätöksenteon tueksi ja prosessien ohjaamiseksi.  

Jostain näiltä ajoilta lähtivät ensimmäiset Syväjärven suvun ideat muhimaan valmistavan teollisuuden ongelmien ratkaisemiseksi innovatiivista ajattelua ja ajassaan edistyksellisiä digitaalisia teknologioita yhdistäen.

Pituusmittaista tavaraa pätkitään kaikkialla ja aina tulee materiaalihukkaa. Perinteinen menetelmä materiaalihukan minimointiin ainakin hirsitalon valmistuksessa on ollut nyrkkisääntö: Sahaa jäljellä olevasta raaka-ainepätkästä pisintä mittaa mitä tuotanto-ohjelmassa on tehtävissä, sitten toista samaa aina vain. Tällä simppelillä säännöllä päästään tilanteesta riippuen 30-10% hukkaan, mutta kuten varmaan huomaat se on kaukana optimaalisesta leikkaussuunnittelusta.

Tuotanto-ohjelma saattaa sisältää monia parempia kombinaatioita pituusmitoista, joilla materiaalihukka tulisikin paljon pienemmäksi. Isäni ratkaisi mm. tämän ongelman matemaattisesti, koodasi siihen tietokoneohjelman ja kasasi laitteistot avaimet käteen asiakkailleen. Monissa sovelluskohteissa materiaalihukka pieneni alle 5%:iin. Ohjelmistoa hyödynnettiin useita vuosikymmeniä monissa arvokkaan materiaalin sahauksen optimoinnin käyttökohteissa.

“Kun saat työn tehtyä, mene heti kysymään seuraava. Tee työsi kunnolla ja ahkerasti.”

Suzuki PV-mopo pörähtää Lempääläisen metalliyrityksen pihaan vuonna 1994. Pomon toimistoon astelee nuorimies Hans mukanaan isältä saatu ohjeistus mielessä. “Kun saat työn tehtyä, mene heti kysymään seuraava. Tee työsi kunnolla ja ahkerasti.”

Työ oli tarkkaa puuhaa, sillä noin 3 mm vahvoja erikoisseos-teräslevyjä oli 2 päällekkäin ja käsisyöttöisellä poralla kobolttiterällä piti tehdä reikä päällimmäiseen peltiin menemättä läpi alemmasta pellistä, jotta hitsari sai nätisti pellit kiinni toisiinsa. Terien teroittaminen opastettiin kertaalleen ja sanottiin että ne ovat kalliita. Pelkkä ahkeruus ei riittänyt, piti tehdä laatua ja ajatella myös kustannuksia. Porattavaa riitti ja tahti kiihtyi vanhojen konkareiden tasolle.

Noista kokemuksista alkoi kytemään ajatus pojan mielessä, että tätähän voisi olla mielenkiintoista oppia lisää ja jopa tehdä työtä tuotannon kehittämisen parissa. Toisinaan vapaa-ajalla nuoren miehen kapeat ja näppärät sormet kasasivat tietokoneita isän ohjelmistoprojekteihin.

Suoraan syvään päätyyn

Ohutlevymekaniikkaa pörssiyrityksille valmistavassa pohjalaisyrityksen tilanne ei ollut niitä helpoimpia: Yritys oli vielä suhteellisen nuori, investoinut rajusti viimeisimpään tuotantoteknologiaan, uudet tilat, nuorekas henkilöstö, tilauksia tuli ovista ja ikkunoista. Katteet olivat todella tiukat, poistot isot ja prosessit laahasivat perässä.

“Valitsemme sinut Hans tähän kehityspäällikön tehtävään nuorimpana kaikista hakijoista sillä perusteella, että meidän käsityksen mukaan tämä ongelma on matemaattis-looginen ja tarjoat juuri sitä osaamista.” Näin rohkaisi esimieheni tuoretta konetekniikan diplomi-insinööriä.

Reilu vuosi myöhemmin tuotanto oli trimmattu hyvin erilaiseksi mm layoutin, materiaalinhallinnan, johtamisen ja laadun osalta. Asiakkaan kokemat materiaalipuutteet ja laatuvirheet olivat pienentyneet murto-osaan, tuotannon läpimenoaika pudonnut alle puoleen, pääomaa vapautunut ratkaisevasti.

Omistajat ja pankki ihmettelivät talouden tunnuslukujen äkillistä paranemista. Käynnistettiin välittömästi seuraavat investointiohjelmat tuotannon tuplaamiseksi, tehokkuuden edelleen kehittämiseksi ja räätälöidyn tuotannonohjauksen tietojärjestelmän koodaamiseksi. Tässä kohtaa täytin 25 vuotta ja sain tuotantopäällikkönä johdettavakseni 60 henkilön tuotanto-organisaation + puolet toimihenkilöstöstä. Muutaman vuoden päästä yritys myytiin liikevaihdon kolminkertaistuttua.

Kehityshankkeista yrittäjäksi

Seuraavan 10 vuoden ajalta löytyy monta tarinaa teollisuuden kehityshankkeista, mutta viimeisimmästä ennen yrittäjäksi siirtymistä voisi ehkä jotain mainita.

Eräs pohjoismainen kuorma-auton valmistaja oli aika pahassa tilanteessa. Tuotantolinjalta valmistui militääriajoneuvoja sekä siviilikäyttöön erikoisvarusteltuja autoja vuoronperään useita päivässä. Hienoja edistyksellisiä tuotteita asiakkaiden tarpeiden mukaisesti jokainen räätälöitynä.

Tuotantoa ymmärtävänä huomaat ehkä logistisen haasteen. Kuinka tasapainotat ja ohjaat pitkän valmistuslinjan osakokoonpanoineen kun tuotteiden vaiheajat ovat hyvin erilaiset ja kuinka saat alihankkijat toimittamaan pienen volyyminkin osat ajoissa juuri oikeaan autoon. Toisaalta millä keinoin hallitset räätälöityjen monimutkaisten ajoneuvojen komponenttilaadun ja laadunvarmistuksen tuotantolinjalla kun mm sähköt, pneumatiikka ja hydrauliikka ovat erilaiset joka autossa.

Syksyllä 2014 aloin yrittäjäksi palvelemaan monipuolisempaa asiakaskuntaa samojen Tehdaskehitys-aiheiden parissa muistaen ja hyödyntäen samalla aikaisempien sukupolvien kokemuksia ja hyväksi havaitsemia oppeja.